Design Sprint on Googlen kehittämä työpaja-muotoinen työtapa, missä ratkotaan ongelmia, ideoidaan ja testataan ratkaisuehdotuksia käyttäjillä työskennellen tiiviisti 3-5 päivää. Design Sprintin kesto ja tavoitteiden tarkkarajaisuus tekevät siitä erinomaisen konsultointituotteen asiakkaan ja palvelun tarjoajan välille. Julkaisunsa jälkeen 2016 kehikko vakiintuikin nopeasti palvelumuotoilun peruskalustoon.
Design Sprintillä voidaan konseptoida esimerkiksi suoralinjaisempaa ostospolkua asiakasyrityksen verkkokaupalle seuraavasti:
Esimerkki viikon mittaisesta design sprintistä
1. YMMÄRRÄ (ma) 📝
- Tiimi muodostaa kuvan haasteista ja toiveista kuulemalla tilaisuutta varten koottua asiantuntijaryhmää.
- Havainnoista jalostetaan sprintin tavoite ja ratkaisuvaihtoehtoja.
2. IDEOI (ti) 💡
- Ehdotuksista poimitaan parhaat ideat.
- Ideoita yhdistellään ja niiden ympärille hahmotellaan käyttäjäpolkuja.
3. RAKENNA (ke) 🧩
- Käyttäjäpolkujen ympärille rakennetaan testattava prototyyppi.
4. TESTAA (to, pe) 🧪
- Prototyyppiä testataan kohderyhmään kuuluvilla testikäyttäjillä.
- Testikäyttäjien liikkumista mitataan (nopeus, painallukset jne).
- Samalla tiedustellaan mitä käyttäjä on aikeissa kulloinkin tehdä ja miksi.
- Lopuksi arvioidaan vastaako tulokset sprintille asetettuja tavoitteita.
Design sprintin rakenne – työpajat
Tiimi kokoontuu sprinttiviikon aikana erilaisiin työpajoihin, mitkä tukevat kunkin päivän tavoitetta. Eroistaan huolimatta design sprintin työpajat noudattavat seuraavaa päärakennetta:
- Työpajoilla on kaikkien tiedossa oleva tavoite ja aikaikkuna.
- Haastetta pohditaan ensin itsenäisesti, sitten ideat jaetaan vuorotellen.
- Näin kaikkien ajatukset tulevat ilmi ilman myötäilyä ja tukahduttamista.
- Rajallinen aika madaltaa kynnystä jakaa keskeneräisiä ajatuksia.
- Yhteisessä käsittelyssä ajatuksilla on mahdollisuus jalostua.
- Aiheen ohittavat ideat tallennetaan ’ideaparkkiin’ ja keskustelu palautetaan raiteilleen.
- Valitut ideat pisteytetään hiljaisen äänestyksen avulla.
Työpajojen rakenteella pyritään lisäämään tiimin sisäisen keskustelun laatua. Laadukas keskustelu saavutetaan yhdistelemällä yksityistä ja yhteistä työaikaa aikataulutetusti, sekä ohjaamalla keskustelua päämäärätietoisesti kohti ratkaisuja. Rakennetta voidaan hyödyntää myös itsenäisenä työkaluna, eli irrallaan muusta Design Sprint -kokonaisuudesta. Seuraavissa luvuissa käsitellään edellä mainittua keskustelurakennetta itsenäisenä työkaluna.
Design Sprint tarvekartoituksen tukena
Design Sprintillä on kyky koota ja järjestää organisaatioissa piilossa olevaa tietoa nopeasti. Tällä tiedolla tarkoitetaan käyttökokemuksia, turhautumisia ja ideoita, joita ei ole koskaan kerätty talteen ohjatusti. Lisäksi, palvelun tuntevien kokemusasiantuntijoiden kutsuminen mukaan kehitystyöhön on parhaimmillaan koko työyhteisöä voimaannuttava kokemus. Hyvä paikka yksittäisille työpajoille onkin myyntiä edeltävä tarvekartoitus uusissa asiakassuhteissa.
”Design Sprintillä on kyky koota ja järjestää organisaatioissa piilossa olevaa tietoa nopeasti.”
Relevanteilta sidosryhmiltä voidaan kysyä seuraavat kysymykset:
- Mikä nykyisissä toimintatavoissa koetaan ongelmallisena?
- Mistä elementeistä parhaat toimintatavat muodostuisivat?
Ohjattua keskustelua noudattaen saadaan nopeasti koottua ja järjestettyä lista kokemusasiantuntijoilta kumpuavia vastauksia. Toivelistan valmistuttua on askel kohti sopimuksia lyhentynyt – asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja yhteistyö on lähtenyt liikkeelle joutuisasti ja hyvistä lähtökohdista.
Työpajat osallistavat asiakaspuolta synnyttämään ratkaisuehdotuksia ja valitsemaan niistä etenemissuuntia jokaisen tapaamisen päätteeksi. Näin kaikki osapuolet ovat kartalla projektin tavoitteista ja kanava yhteistyölle on auki.
Design Sprint sisäisenä työkaluna
Design Sprintin tarkoitus on konseptoida ja testata kehitettävää palvelua käyttäjälähtöisesti ja nopeasti. Tästä syystä Sprintin kehitystiimiin kuuluu kiinteästi loppukäyttäjien tarpeita ymmärtäviä kokemusasiantuntijoita.
Design Sprint -työtapa on kuitenkin raskas kuukausia tai vuosia kestävän kehitystyön päivittäisiä tarpeita varten, eikä viiden päivän innovoinnilla synnytetä valmiita palveluita. Kertaluonteiseen konseptointiin tarkoitettu Design Sprint ei siis istu suoraan jatkuvien tai pitkien projektien iteratiiviseksi projektinhallintatyökaluksi, kuten vaikkapa Scrumin tilalle.
”Design Sprintin keskustelun laatua parantavaa rakennetta voidaan hyödyntää osana Scrum-tapaamisia.”
Kehitystyö on monialayhteistyötä, missä palvelumuotoilija vastaa käyttäjän tarpeiden selvittämisestä ja huomioimisesta. Eri lähtökohdista tulevien asiantuntijoiden, sekä projektiin liittyvien sidosryhmien välille syntyy usein väärinymmärryksiä. Tällöin korostuvat hyvät tiimityöskentelytaidot sekä -metodit.
Design Sprintin keskustelun laatua parantavaa rakennetta voidaan hyödyntää osana Scrum-tapaamisia. Yksi tälläisistä tapaamisista on seuraavan iteraation suunnittelupalaveri, missä keskustellaan uusien käyttäjätarinoiden toteutustavasta.
Työpajassa voidaan hyödyntää yksityistä ja yhteistä työaikaa seuraavasti:
- Ensin kukin pohtii itsenäisesti miten kyseinen käyttäjätarina tulisi toteuttaa.
- Kukin jakaa ajatuksensa vuorollaan muulle tiimille.
- Tiimin laajin mahdollinen käsitys tarinasta ja mahdolliset väärinkäsitykset tulevat ilmi.
- Ehdotusten parhaista kohdista äänestetään ja tarvittaessa ominaisuuksia yhdistellään.
- Yhteisymmärrys tarinan vaatimuksista ja toteutustavasta on muodostunut.
Kiinnostuitko?
Design Sprintin vahvuus on organisaatiossa olevan piilevän tiedon kanavoimisessa ja tiivistämisessä kohti ratkaisuja. Käyttäjillä testattu ratkaisuehdotus valmistuu nopeasti, ilman riskiä pitkistä ja kalliista harharetkistä.
Asiantuntijoiden avustuksella saat Design Sprintistä irti suurimman hyödyn. Avustamme mielellämme eri tilaisuuksien ja tarvekartoituksien toteutuksessa.
Lisätietoja Design sprintistä
Voit olla suoraan yhteydessä Solidabiksen design- ja ohjelmistokehitystiimin vetäjään Vexiin (veikko.savijoki@solidabis.com) tai laita viestiä alla olevalla lomakkeella, niin katsotaan yhdessä juuri teille sopiva ratkaisu! Tutustu myös design-palveluihimme.
Saman katon alta löydät tarvittaessa myös prosessikehitysen ja ohjelmistokehityksen asiantuntijat auttamaan projektiesi onnistumisessa.
Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:
- Palvelumuotoilulla parempaa palvelua viljelijöille – Case Vipu
- Aikaa ja olosuhteita kestäviä teollisuuskoneiden ohjelmistoja – Case Sandvik
- Käyttäjälähtöinen suunnittelu teollisuudessa vähentää virheitä ja lisää tehokkuutta
Kirjoittaja Jaakko Junttila on taustaltaan teollinen muotoilija ja valmistuva IT-tradenomi.
Palvelumuotoijana työskentelyn rinnalla Jaakko on opinnoissaan yhdistellyt rinnakkain muotoilun, koodaamisen ja liiketoiminnan kursseja.
Roolissaan häntä kiehtoo erityisesti se, kuinka toimintatavan hyvällä visualisoinnilla voidaan havainnollistaa liiketoiminnan keskeisin ydin, eli asiakkaan syyt palata palvelun äärelle nyt ja tulevaisuudessa. Palvelumuotoilu onkin kurkistus yrityksen tulevaisuuteen.
