Fronttikehittäjä Jari Similän työnkuva Solidabiksessa on harvinainen yhdistelmä: sovelluskehittäjän töiden lisäksi hän tekee saavutettavuusarviointeja. Jaria kiinnostaa erityisesti frontend-kehitys, ja saavutettavuuteen perehtyminen on ollut hänelle kiehtova mahdollisuus päästä tarkastelemaan palveluja monenlaisten käyttäjien näkökulmasta.
Saavutettavuus on Jarin mielestä sikäli mielenkiintoinen juttu, että se koskettaa yllättävän monia. WHO:n mukaan vammaisia ihmisiä on 15 prosenttia maailman väestöstä – ei siis mikään pieni joukko. Kuka tahansa voi hyötyä sivustojen ja sovellusten hyvästä saavutettavuudesta, jos ei muuten niin tilapäisesti.
Hiiren käyttö on nimittäin hankalaa, jos liukastuu ja katkaisee kätensä. Lukulasien unohtaminen kotiin alkaa tietyssä iässä haitata sovellusten käyttöä ihan tosissaan. Vanhusväestön osuus kasvaa kaikkialla Euroopassa, ja saavutettavuuden tarpeet lisääntyvät samaa tahtia.”Verkossa on pitkään pyritty ennen kaikkea visuaaliseen näyttävyyteen. Se on johtanut siihen, että esimerkiksi näkövammaisten käyttämät ruudunlukijat eivät osaa kuvailla sivun sisältöä selkeästi”, Jari kertoo.
”Verkossa on pitkään pyritty ennen kaikkea visuaaliseen näyttävyyteen. Se on johtanut siihen, että esimerkiksi näkövammaisten käyttämät ruudunlukijat eivät osaa kuvailla sivun sisältöä selkeästi.”
HTML on sinänsä saavutettavaa, kunhan ruudunlukijat ja muut avustavat teknologiat otetaan dokumenttien jäsentelyssä huomioon. Käyttöliittymäkomponenteista pitää käydä ilmi, mitä mikäkin tarkoittaa: jos näytössä näkyy esimerkiksi alasvetovalikko, ruudunlukijalle pitää olla tarjolla ohjelmallisesti selvitettävä tieto, mistä on tarkalleen kyse.
Saavutettavuuden arviointi – miten Jari tekee arvion?
Saavutettavuusarviota tehdessään Jari pyrkii ottamaan huomioon mahdollisimman monien erilaisten käyttäjien tarpeet. Arvioinnin lähtökohtana hänellä on WCAG:n laatima ohjeistus, johon sisältyy 78 kriteeriä saavutettavuuden varmistamiseksi.
Testatessaan sivustoa Jari käy yleensä sisällön ja toiminnallisuuden läpi ruudunlukijan ja pelkän näppäimistön avulla sekä tutkii sivuston värimaailman soveltuvuutta heikkonäköisille. Hän hyödyntää arvioinnissa myös erilaisia selainlaajennoksia, jotka analysoivat ohjelmallisesti saavutettavuusvaatimusten toteutumista.
”Aika usein löytyy jotain huomautettavaa, koska niin pitkään on totuttu tekemään sivustoja ihmisille, jotka näkevät normaalisti ja käyttävät hiirtä. Vasta viime aikoina on lainsäädännön myötä herätty ottamaan laajemmin huomioon myös muiden ihmisryhmien tarpeet,” Jari sanoo.
Saavutettavuuden parantaminen – helppoa, kunhan tietää miten ja miksi
Saavutettavuus ei kuitenkaan ole kiinni mitenkään vaikeista asioista. Jari on sitä mieltä, että kunhan saadaan lisää tietämystä siitä, miten asiat tehdään oikein, palvelujen saavutettavuutta on helppo parantaa. Vanhojen järjestelmien korjaaminen saattaa olla välillä työlästäkin, mutta uutta luodessa saavutettavuus otetaan jo aikaisessa vaiheessa huomioon. ”Suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tulisi keskittyä aluksi informaatioarkkitehtuuriin ja miettiä vasta sen jälkeen sisällön visuaalista muotoilua”, Jari toteaa.
Suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tulisi keskittyä aluksi informaatioarkkitehtuuriin ja miettiä vasta sen jälkeen sisällön muotoilua”
Jarin havaintojen mukaan UX-suunnittelijat siirtyvät yleensä hyvin nopeasti tekemään visuaalisesti viimeisteltyjä, kaksiulotteisia suunnitelmia Figmassa, vaikka huolellisesti laaditut, täysin tekstimuotoiset (ja yksiulotteiset!) suunnitelmat tarjoaisivat paremman lähtökohdan laajemman käyttäjäkunnan saavuttamiselle. Vastaavasti ohjelmistokehittäjät kätkevät usein HTML-koodinsa valuvirheet paksun css-kuorrutuksen alle.
”Kun laadin saavutettavuusraportin, kerron aina myös sen, miksi jokin asia on ongelma ja kenelle. Näin osapuolet ymmärtävät, miksi korjaus on oleellinen. Ehdotan valmiita korjaustekniikoita, ja tärkeä osa työtäni on se, että saan raporttini helppolukuisiksi”, Jari keroo.
Fronttikehittäjä, jota kiinnostaa erityisesti käyttäjäkokemuksen rakentaminen
Myös toinen puoli Jarin työstä sivuaa vahvasti saavutettavuutta ja käytettävyyttä, sillä ohjelmistokehittäjänä hän on erityisen kiinnostunut frontend-tekemisestä. Häntä kiehtoo ihmisläheinen näkökulma: kaikki se mikä tulee käyttäjän selaimella näkyväksi.
”Minua kiinnostaa käyttäjäkokemuksen luominen ja rakentaminen, havaintopsykologisten näkökulmien miettiminen – ja tosiaan, erilaisten käyttäjäryhmien ottaminen huomioon”, hän kertoo.
Jari on tyytyväinen siihen, miten työnteon tavat ovat hänen uransa aikana kehittyneet. Enää ei sulkeuduta kammioihin koodaamaan ja esitellä asiakkaalle vasta valmista lopputulosta. Scrum-metodologia kannustaa jatkuvaan yhteistyöhön asiakkaan kanssa, jolloin sekä tekijät että asiakas tietävät, missä mennään ja mitä on tulossa.
kun asiakas sijaitsee pääkaupunkiseudulla.
Matemaatikko, joka viihtyy Oulussa
Koulutukseltaan Jari on matemaatikko Oulun yliopistosta. Vuonna 2003 eli jo ennen valmistumistaan hän haki ja pääsi kesätöihin it-alalle, ja sillä tiellä hän on edelleen. Tutuksi ovat tulleet sittemmin niin verkkopalvelujen suunnittelu, toteutus kuin testauskin.
Frontend-kehityksen kipinä syttyi, kun Jari oli pari vuotta Kanadassa. Palattuaankin hän on hionut taitojaan erityisesti sen parissa. Matemaatikkotaustasta on kaikessa tekemisessä selkeästi hyötyä.
”Matemaattinen koulutus helpottaa ohjelmointiin liittyvien käsitteiden ja toimintatapojen ymmärtämistä. Ohjelmoijalta vaaditaan loogista ja järjestelmällistä ajattelua, ja toisaalta työ on myös yllättävän luovaa”, Jari pohtii.
Jari Similä liittyi Solidabiksen ohjelmistokehitystiimiin keväällä 2021. Hän työskentelee Oulun toimistolla ja viihtyy paikkakunnalla erinomaisesti. Oulu on sopivan kokoinen kaupunki, josta on lyhyt matka luontoon ja Lappiin sekä hyvät yhteydet Etelä-Suomen isoimpiin kaupunkeihin.
”Solidabiksella on avoin johtamiskulttuuri ja matala hierarkia. Minua on myös kuunneltu tosi hyvin siinä, mihin haluan omalla urallani kehittyä.”
Solidabiksesta Jarilla on pelkästään hyvää sanottavaa.
”Solidabiksella on avoin johtamiskulttuuri ja matala hierarkia. Minua on myös kuunneltu tosi hyvin siinä, mihin haluan omalla urallani kehittyä”, Jari toteaa.
Kiinnostaako duuni meidän kanssamme? Tsekkaa avoimet työpaikat ja tipauta meille CV/hakemus, tai vaikka ihan vaan linkkariprofiilisi. Voit myös olla yhteydessä meihin alla olevalla yhteydenottolomakkeella.
Haemme monenlaisia osaajia ohjelmistokehitystiimeihimme Helsingin, Kaarinan ja Oulun toimistoillemme – toki etätyö on myös pääosin aina mahdollista.
Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä artikkeleista:
- 10 kohtaa saavutettavuuden parantamiseksi
- Juniorista senioriksi – Fullstack-kehittäjä Henri lehtinen
- Yhdenvertaiset käyttöliittymät – seuraava askel saavutettavuudesta
