Solidabiksen palvelumuotoilutiimin vetäjä Vexi on monessa liemessä uitettu: yli 20 vuoden designkokemuksen lisäksi Vexiltä löytyy diplomi-insinöörin paperit, sekä opiskelupakista myös johtamista, työpsykologiaa ja kehitysmaatutkimusta. Solidabiksessa Vexiä viehättävät samat asiat, joita hän arvostaa myös hyvässä designissa: yksinkertaisuus, toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Nyt Vexi kertoo, miten hän löysi oman juttunsa designin parista ja millaisena hän näkee palvelumuotoilun.
Miten sinusta tuli palvelumuotoilija?
– Olen työskennellyt lähes koko 1990-luvulla alkaneen työurani ajan erilaisten digitaalisten palvelujen rakentamisen parissa. Internetin alkutaipaleella palvelut syntyivät nyrkkipajoissa, joissa samat kaverit rakensivat palvelukonseptit, visuaalisen ilmeen ja teknisen toteutuksen. Pian vastuut jakautuivat ja minä löysin omat vahvuuteni suunnittelun ja tutkimuksen puolelta. Koin, että tekniset ratkaisut olivat usein aivan turhan monimutkaisia ja ihmiset eivät osanneet tai halunneet käyttää niitä. Halusin tuolloin ja haluan edelleen olla luomassa palveluja, jotka ovat yksinkertaisia ja tarkoituksenmukaisia.
” Halusin tuolloin ja haluan edelleen olla luomassa palveluja, jotka ovat yksinkertaisia ja tarkoituksenmukaisia.”
Mitä on hyvä design?
– Vuosien saatossa olen saanut olla mukana luomassa monia mielenkiintoisia palveluja hyvin erilaisille kohderyhmille. Tutuiksi ovat tulleet niin hätätilanteisiin suunnitellut turvajärjestelmät kuin elämykselliset tehostetun todellisuuden pelit. Kaikissa projekteissa olen ottanut itselleni tavoitteeksi hyvän suunnittelun näkymättömyyden. Näkymätön design, invisible design, on sellaista, jonka äärellä käyttäjä ei kysy, kuka tämän on suunnitellut? Tuo kysymys kun kysytään usein silloin, kun suuri designer on epäonnistunut työssään.
” Yksinkertaiset ja toimivat ratkaisut eivät synny vahingossa, vaan taustalta löytyy lähes poikkeuksetta osaava ja monitieteellinen tiimi.”
– Hyvät ja toimivat ratkaisut ovat yksinkertaisia ja sellaisia, että ne eivät kaipaa turhia selityksiä. Olen kotoisin Vilppulasta, eli maalta. Työssäni olen huomannut usein sen, että olen eräällä tavalla maalaisjärjen äänenkannattaja. Valitettavasti mielikuva jostain ylivertaisesta ”maalaisjärjestä” on kuitenkin harhaa. Yksinkertaiset ja toimivat ratkaisut eivät synny vahingossa, vaan taustalta löytyy lähes poikkeuksetta osaava ja monitieteellinen tiimi. Oma akateeminen kotini sijaitsee Otaniemessä ja erityisesti Käytettävyyskoulussa, jossa käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun ammennettiin ymmärrystä niin tekniikan, teollisen muotoilun kuin myös kognitiotieteen puolelta. Käytettävyyskoulun tarjoama teoriapohja ja kymmenet käytännön projektit ovat opettaneet sen, kuinka totuus löytyy vain syvällisen käyttäjäymmärryksen kautta.
Millaisia käännekohtia urallasi on ollut?
– Työpaikkani ovat olleet vuosien varrella hyvin monipuolisia. Matkalla on tullut nähtyä monet järjestöt, kirkko ja erilaisia yrityksiä. Olen toiminut myös yrittäjänä ja yritysten hallituksissa. Reilun kymmenen vuoden ajan olen toiminut konsulttina. Konsulttiurani alkoi Satama Interactiven ja Trainers’ Housen riveistä ja jatkui edelleen Etnoteam Finlandiin, Cresenseen, Ixonosiin ja Digitalistiin.
”En ollut varsinaisesti etsimässä uutta työpaikkaa, mutta Solidabiksen nimen olin laittanut jo aiemmin potentiaalisten työpaikkojen varsin lyhyelle listalle.”
– Tänä keväänä tuli aika avata uusia ovia. Pitkäaikainen kollegani ja yhtiökumppanini Simo Säde lähestyi minua ja toivoi, että voisin tulla hänen työnsä jatkajaksi Solidabis oy:n palvelumuotoilutiimin vetäjänä. En ollut varsinaisesti etsimässä uutta työpaikkaa, mutta Solidabiksen nimen olin laittanut jo aiemmin potentiaalisten työpaikkojen varsin lyhyelle listalle. Monien hedelmällisten keskustelujen jälkeen Solidabiksen riveihin liittyminen tuntui samaan aikaan sekä helpolta, luonnolliselta että myös jännittävältä askeleelta!
Miksi Solidabis?
– Luulen, että pohjimmiltaan tässä yrityksessä viehättävät samat asiat, joita arvostan myös hyvässä designissa: yksinkertaisuutta, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Solidabiksessa on matala hierarkia ja organisaation rakenne on ymmärrettävä. Yrityksen toimivuuteen kuuluu aivan ehdottomasti myös talouden tasapaino. Solidabis on kannattava yritys. Yksinkertaisuus näkyy myös Solidabiksen arvoissa, joissa korostetaan sitä, miten olemme olemassa ensisijaisesti asiakkaita varten. Olennaisuuteen keskittyminen ja ”bullshitin” välttäminen sopivat äärimmäisen hyvin kaltaiselleni yksinkertaiselle maalaiselle!
Vexi Savijoki
Head of Service Design & UX, Solidabis
Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:
- Anssi Seppänen – Omistautunut sparraaja
- Muotoilemalla parempaa palvelua – Case UKKO.fi
- 35 hyvän muotoilun tuomaa hyötyä
Vexillä on kahdenkymmenen vuoden kokemus käyttäjäkeskeisestä tuotekehityksestä ja käyttäjäkokemuksen kehittämisestä osana monialaista tiimiä. Taustaltaan hän on tietotekniikan diplomi-insinööri, joka on opiskellut myös johtamista, työpsykologiaa ja kehitysmaatutkimusta. Hänen asiakkaitaan ovat olleet mm. Nokia, Samsung, Elisa, Sonera, Suunto, Sanoma, SOK, Varma, Valmet, Schneider Electric, Business Finland, Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki, Kela, Maanmittauslaitos, Eduskunta ja monet ministeriöt.
