Solidabis

Saavutettavuus on kaikkien etu


Kuvituskuva: Ihmisiä selaamassa älypuhelimia

Projektipäällikkönä Ruokavirastossa työskentelevän Anna Toivosen ymmärrys saavutettavuudesta on laajentunut viime vuosien aikana. Pienten ryhmien erityistarpeiden sijaan saavutettavuus onkin jotain sellaista, josta on hyötyä kaikille digitaalisten palvelujen käyttäjille. Tämä on vaikuttanut paljon myös projekteihin, joita Toivonen on ollut rakentamassa.  

Ruokavirasto saattaa olla monille vieras organisaatio, mutta sen toiminta ulottuu moniin arjen sujuvuuden kannalta olennaisille alueille. Ruokavirasto toimii ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden hyväksi. Virasto vastaa myös Euroopan unionin maataloustuki- ja maaseuturahastojen varojen käytöstä Suomessa. Tavallinen suomalainen voi kohdata Ruokaviraston esimerkiksi kaikista ravintoloista löytyvän Oiva-raportin muodossa. Toimintakenttään kuuluvien monipuolisten tietojärjestelmien kehittäminen kuuluu myös Ruokaviraston tehtäviin. 

Kuvituskuva: Anna Toivonen
Kuva: Anna Toivonen

Anna Toivosen tuoreimpia projekteja ovat Vati ja ilppa. Vati on ympäristöterveydenhuoltoalan viranomaisille suunnattu järjestelmä ja ilppa Vatiin liittyvä ilmoitusjärjestelmä. Saavutettavuus tuli aluksi esiin käytäväkeskusteluissa ja sen merkitys kasvoi projektien edetessä. Pelkästään näkövammaisiin liitetystä asiasta nousi isompi asia, kun ymmärrettiin, että saavutettavuus palvelee ihan kaikkia käyttäjiä. Toivosen kokemuksen mukaan saavutettavuuteen panostaminen auttaa esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa käyttäjä on väsynyt tai heikko valaistus heikentää luettavuutta. 

Saavutettavuus on myös helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä

Toivonen korostaa, että saavutettavuuden tukijalkoja ovat tekniikan ohella myös helppokäyttöisyys ja ymmärrettävyys. Helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki, eivät pelkästään he, joilla on jotain aistirajoitteita. Toivosen omakohtaisen kokemuksen mukaan ymmärrettävyys voi olla haasteena esimerkiksi joitakin terveydenhuollon järjestelmiä käyttäessä. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee koronaoireiden tulkintaan tehdyn työkalun. Tietojen syöttäminen voi olla itsessään vaikeaa ja lisähaastetta tulee siitä, että järjestelmää käytetään tilanteissa, jotka ovat jo itsessään usein varsin stressaavia. 

” Toivonen korostaa, että saavutettavuuden tukijalkoja ovat tekniikan ohella myös helppokäyttöisyys ja ymmärrettävyys. Helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki, eivät pelkästään he, joilla on jotain aistirajoitteita.”

Ruokaviraston projekteissa Toivonen on havainnut vaikeaksi sen, miten tasapainotellaan lainmukaisuuden ja ymmärrettävyyden välillä. Asiantuntijajärjestelmien kieli tulee usein suoraan laista tai valvontaohjeista. Kun samaan järjestelmään rakennetaan pääsy esimerkiksi aloittavalle ravintolayrittäjälle, joka ei osaa kunnolla suomea tai ruotsia, on kieleen kiinnitettävä erityistä huomiota. Selkokieltä järjestelmissä ei toistaiseksi käytetä, mutta tekstissä käytetään ihmisläheisiä ilmaisuja lakijargonin sijaan. Toisaalta aloittavan yrittäjän tulisi jollain tavalla ymmärtää, että hänen ravintolansa on laissa mainittu elintarvikehuoneisto. 

Saavutettavuus osaksi normaalia prosessia

Tulevaisuuden kannalta Toivonen näkee tärkeäksi sen, että saavutettavuus liitetään kiinteäksi osaksi järjestelmäkehitysprojektien eri vaiheita. On helpompaa huomioida saavutettavuus, jos siihen liittyvät vaatimukset ovat mukana projektin alusta lähtien. Toivosen kokemuksen mukaan saavutettavuuden lisääminen jo toteutettuun järjestelmään voi olla joskus hankalaa. Esimerkiksi näppäimistönavigoinnin huomiointi on kustannustehokkaampaa, kun sen tekee heti projektin alussa. Saavutettavuusymmärrys kuuluu kaikille projektin tekijöille. 

”Ainakin Solidabiksen tekijät hallitsevat saavutettavuusvaatimukset ja he jakavat tietämystään myös projektin muille tekijöille.” 

Saavutettavuuden ymmärtämisen yhtenä esteenä Toivonen näkee aiheeseen liittyvät hankalat lyhenteet ja standardit. AVIn ylläpitämä Saavutettavuusvaatimukset.fi-sivusto sen sijaan on helpommin lähestyttävä ja se avaa pelkkiä standardeja paremmin saavutettavuuden tärkeyttä. Perusteiden ymmärtämisen jälkeen on helpompi lähestyä myös vähän monimutkaisempaa standardia! 

Kaipaatko apua saavutettavuus-, käytettävyys-, palvelumuotoilu- tai design-asioissa? 

Ole yhteydessä suoraan palvelumuotoilutiimin vetäjäämme Vexiin (veikko.savijoki@solidabis.com / +358 40 713 1576) tai jätä tietosi alla olevalla lomakkeella, niin etsitään yhdessä juuri teille sopiva ratkaisu. Saman katon alta löydät myös muut palvelutohjelmistokehitystä ja prosessikehitystä.

Solidabiksen tiimi on tehnyt Ruokavirastossa mm. käyttäjä- ja käytettävyystutkimuksia, vaatimusten määrittelyä, konseptointia, käyttöliittymäsuunnittelua, prototypointia, saavutettavuusarviointeja ja -konsultointia ja koulutuksia – vahvuuksia tiimistämme löytyy usealta palvelumuotoilun ja designin osa-alueelta.  

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä: 

Kuva: Veikko Vexi Savijoki, Solidabiksen palvelumuotoilutiimin vetäjä

Vexillä on kahdenkymmenen vuoden kokemus käyttäjäkeskeisestä tuotekehityksestä ja käyttäjäkokemuksen kehittämisestä osana monialaista tiimiä. Taustaltaan hän on tietotekniikan diplomi-insinööri, joka on opiskellut myös johtamista, työpsykologiaa ja kehitysmaatutkimusta. Hänen asiakkaitaan ovat olleet mm. Nokia, Samsung, Elisa, Sonera, Suunto, Sanoma, SOK, Varma, Valmet, Schneider Electric, Business Finland, Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki, Kela, Maanmittauslaitos, Eduskunta ja monet ministeriöt.

Yhteydenottolomake

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.