Solidabis

Yhdenvertaiset käyttöliittymät – seuraava askel saavutettavuudesta


Datan käyttö on digitaalisten tuotteiden kehityksen kulmakiviä. Osaamme tutkia tuotteiden käyttöä, ja kykenemme kokoamaan löytöjen perusteella dataa. Tiedämme, että numeroiden pohjalta voimme löytää trendejä siitä, miten digitaalisia tuotteita käytetään, ja muodostamme käsityksen käyttäjien enemmistöstä. Hyvät designpäätökset perustellaan sillä, miten enemmistö tuotetta käyttää – yksittäiset keskivertokäyttäjästä eroavat tarpeet osataan usein jättää huomiotta. Kun asiakaskokemus on säädetty noudattamaan massojen toiveita, mitä tapahtuu tasa-arvolle?

Yhdenvertaisuuden nimissä suunnittelijan pitäisi pystyä katsomaan asioita niiden yksilöiden näkökulmasta, jotka eivät ominaisuuksiensa vuoksi mahdu stereotyyppisen käyttäjän muottiin. Oman navan ulkopuolelta saattaa löytyä kirjava valikoima sukupuolia, ihonvärejä, kulttuuriperimiä, fyysisiä toimintakykyjä, seksuaalisia suuntautumisia, ikäryhmiä, kieliä, kielenymmärrystä, asuinpaikkoja, tulotasoja ja niin edelleen.

Tasa-arvon tärkeys tunnustetaan – silti se puuttuu käyttöliittymistä

Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa työ alkaa yksilöstä, mutta päätyy massaan – tai tarkemmin sanottuna yleisimpiin ihmisryhmiin. Yhdestä käyttöliittymästä ei tietenkään voida suunnitella yhtä monta versiota kuin mitä käyttäjiä on, eikä jokaista toivetta tai käyttäytymismallia voida mitenkään toteuttaa. Kuitenkin kun kyse on siitä, millaisiin toimiin käyttäjillä on yhtäläinen mahdollisuus, on otettava huomioon myös marginaali. Saavutettavuusvaatimukset alkavat olla jo peruskauraa käyttöliittymiä suunniteltaessa, ja saavutettavuuden edut tunnistetaan. On aika ottaa seuraava askel kohti yhdenvertaisuutta.


Melko moni suomalainen uskaltaa jo kertoa tunnustavansa tasa-arvon tärkeyden, mutta digitaalisen kehittämisen maailmassa vähemmistöjen perusteella päätösten tekeminen saattaa tuntua hankalalta, ellei jopa täysin vieraalta. Yksipuolinen näkökulma vie niinkin pitkälle, että älypuhelimet ovat liian suuria naisten käsiin, ja puheohjaus ymmärtää parhaiten valkoisen yhdysvaltalaisen miehen puhetta. Tai yksinkertaisimmillaan kyselyyn vastaaminen aiheuttaa ahdistusreaktion kun lomakkeesta täytyy raksittaa sukupuoli, joka ei ole oma. Siltikin nenän alle tarvitaan lakiin naputeltu monimutkainen ja -vaiheinen direktiivilista, jotta suostumme tekemään digitaalisesta maailmasta hieman yhdenvertaisemman paikan.

Kohti yhdenvertaisia käyttöliittymiä

Voisiko saavutettavuusdirektiivi olla alkusysäys empaattisemmalle ja eettisemmälle ajattelutavalle? Digitaalisia tuotteita käyttää näkörajoitteisten lisäksi moni muukin henkilö, jota kehitysvaiheessa ei ole tullut ajatelleeksi, mutta jolla on ihan yhtäläinen oikeus olla osa digitaalista todellisuutta kuin minulla ja sinulla.

”Merkittävin vaihe prosessissa on sen ymmärtäminen, että tasa-arvo on muutakin kuin naisten äänestysoikeus, ja eriarvoisuus näkyy sellaisissa paikoissa joista sitä on etuoikeutettuna hankala havaita.”


Käyttöliittymästä ei leivota yhdenvertaista yhdessä yössä. Tasa-arvokiikarit pysyvät päässä huolehtimalla muun muassa monipuolisesta kehittäjätiimistä, käytettävyystestauksista, ja asiantuntijoiden kuulemisesta. Kuitenkin ensimmäinen ja kaikista merkittävin vaihe prosessissa on sen ymmärtäminen, että tasa-arvo on muutakin kuin naisten äänestysoikeus, ja eriarvoisuus näkyy sellaisissa paikoissa joista sitä on etuoikeutettuna hankala havaita. Kukaan ei ole niin sanotusti yhdenvertaisuusasiantuntija syntyessään, mutta jokainen voi kuunnella, mitä yksilöt ovat kokeneet, ja oppia kysymään: mitä tälle voi tehdä?

Heräsikö kysymyksiä tai tarvitseeko yrityksesi apua digihankkeissa?

Ole yhteydessä suoraan palvelumuotoilutiimin vetäjäämme Vexiin (veikko.savijoki@solidabis.com / +358 40 713 1576) tai jätä tietosi alla olevalla lomakkeella, niin etsitään yhdessä juuri teille sopiva ratkaisu. Saman katon alta löydät laajojen design-palvelujen lisäksi myös ohjelmistokehityksen ja prosessikehityksen osaajat.

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

Kirjoittaja Iida-Sofia Peltonen on käyttökokemuksen ja visuaalisuuden suunnittelija. Iida-Sofian suunnittelua kannattelevat ihmisläheisyys, eettisyys, raikkaus ja selkeys. Designia hän on tehnyt erilaisille organisaatioille finanssimaailmasta julkiseen puoleen.

Yhteydenottolomake

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.