Solidabis

Käyttäjä keskipisteenä – Vipu projekti



Solidabiksen palvelumuotoilijat ovat mukana Viljelijän verkkoasiointi (Vipu) -palvelun kiitoksia keränneessä uudistushankkeessa. Ruokaviraston Vipu-palvelun avulla viljelijät hakevat maataloustukia, jotka perustuvat palvelussa ilmoitettaviin tietoihin.

Tukihakemuksia varten viljelijöiden täytyy ilmoittaa mm. peltojensa pinta-ala, geometria ja viljeltävät kasvit. Nämä ilmoitukset tehdään Vipu:n karttapalvelussa, jota Solidabiksen palvelumuotoilijat kehittävät entistä käytettävämmäksi.

Vipu on pitkään käytössä ollut palvelu, jota on laajennettu vuosien varrella. Suuri osa nyt tehtävästä uudistustyöstä on palvelun käyttöliittymän yhtenäistämistä niin, että käyttäjä voi käyttää palvelua samalla tavalla eri näkymissä. Parannuksilla halutaan parantaa palvelun yleistä käytettävyyttä ja saavutettavuutta.

Kehitys on tiimityötä

Vipu-hankkeessa on mukana kehittäjiä usealta eri toimittajalta. Solidabiksen palvelumuotoilijoilla on vastuullaan karttapalvelun käyttäjä- ja käytettävyystutkimukset, vaatimusten määrittely, konseptointi ja uuden käyttöliittymän suunnittelu. 

Solidabiksen palvelumuotoilijat toimivat hankkeessa tiiviissä yhteistyössä ohjelmistokehittäjien ja testaajien kanssa. Palvelun yhteiskehittäminen on tapa varmistaa haluttuun lopputulokseen pääseminen. Kehitystyön edetessä huomataan usein tekijöitä, jotka muuttavat alkuperäistä määrittelyä. Jatkuva dialogi suunnittelijoiden ja kehittäjien välillä on erittäin tärkeää, jotta muutosten suunnittelu ei jää yksin kehittäjien harteille.

Yhteiskehittäminen näkyy monessa käytännön asiassa. Vipu-projektin kehitystiimi on rakennettu siten, että lähes kaikki tuotekehittäjät istuvat samassa toimistossa. Palvelumuotoilijat istuvat keskellä siten, että heillä on näköyhteys kaikkiin ohjelmoijiin, testaajiin ja muihin projektin parissa työskenteleviin henkilöihin. 

Solidabiksen palvelumuotoilija Tero Laiho kiittelee myös asiakkaan aktiivisuutta projektin yhteydessä:

Vaikka virastojen välinen yhteistyö on hajaantunutta ja usein asiakas sijaitsee fyysisesti toisessa kaupungissa, yhteydenpito on jatkuvaa ja tehokasta. Suunnittelussa esiin nouseviin kysymyksiin saadaan vastaus välittömästi. Tämä nopeuttaa ja tehostaa suunnittelua huomattavasti.” 

Tero ja Aleksi kehitystyössä

Käytettävyystestaus on keskeinen osa suunnittelua 

Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa varmistetaan jo määrittelyvaiheessa, että tuote vastaa käyttäjien tarpeita. Käytettävyystestit ohjaavat vahvasti työtä pitkin matkaa.

Ruokaviraston hankepäällikko Jussi Tuumi on tyytyväinen projektissa syntyneeseen käytettävyystestaamisen kulttuuriin:

”Testaamista on tehty jo pidemmän aikaa ja se on osoittanut arvonsa käytännössä. Joka kerta, kun käytettävyystestejä on tehty, tulokset ja parannusehdotusten määrä on suorastaan yllättänyt niin virkamiehet kuin käyttöliittymäsuunnittelijat.”

”Vaikka kuinka hyvin ymmärtäisi substanssin ja sovelluksen toiminnan, sovellusta liian kauan tuijottamalla voi helposti sokeutua mahdollisille ongelmille. Tästä syystä käytettävyystestaamisesta on tullut vakiintunut osa prosessia erityisesti suurempia uusia kokonaisuuksia suunniteltaessa.”

Jussi Tuumi on nähnyt käytettävyystestien konkreettisia tuloksia: ”Yhtenä esimerkkinä karttatyökalun aiemmassa versiossa käyttäjät eivät löytäneet tapaa siirtyä eteenpäin monivaiheisessa prosessissa. Näin merkittävä käytettävyysongelma tekisi turhaksi monet muut osat palvelua.”

Tero on tyytyväinen käytettävyystestausmyönteiseen ilmapiiriin Vipu-projektissa:

”Projektissa on laitettu resursseja testaamiseen ja käyty saatuja tuloksia läpi koko tiimin kanssa. Käyttäjätestauksessa havaittuihin puutteisiin ja ongelmakohtiin on myös puututtu.”

Objektiivisuuden lisäämiseksi käytettävyystestaajat ovat eri henkilöitä kuin suunnittelijat. ”Lääkäri ei hoida itseään. On suositeltavaa, että testauksen tekee eri ihminen kuin suunnittelutyön, ” kertoo Tero.

Kaikki käytettävyystestien löydökset dokumentoidaan, visualisoidaan, priorisoidaan, lisätään projektin backlogiin ja otetaan mukaan kehityssprintteihin. Lisäksi myöhemmillä käytettävyystesteillä varmistetaan, että tehdyt muutokset ovat ratkaisseet ongelman. 

Käytettävyys kuuluu kaikille 

Saavutettavuus on olennainen osa Vipu-palvelua. Kehityksessä huomioidaan tarkasti kohderyhmän erityispiirteet ja todelliset käyttöympäristöt. Suunnittelutyössä on mm. valittu testikäyttäjät ja heidän käyttämänsä laitteet niin, että ne edustavat tarkasti palvelun oikeita käyttäjiä. 

Testikäyttäjinä on mukana 50v+ maanviljelijöitä, joilla on jo ikänäköä ja joillain myös värisokeutta. Testaukseen käytetään vanhempia Windows-koneita uusien terävänäyttöisten kannettavien rinnalla. Testauksessa käytetyillä valinnoilla on saatu paljon tietoa esimerkiksi tekstien kontrastin puutteesta ja värien erottuvuudesta.

”Alkuperäisessä toteutuksessa esimerkiksi virheilmoitukset olivat punaisella pohjalla, mikä oli toimiva ratkaisu normaalinäköiselle käyttäjälle, mutta melkein huomaamaton värisokeille. ”

”Käytettävyystestissä käytiin myös läpi kaikki tekstit kontrasti- ja värisokeustyökalun kanssa,” Tero jatkaa. ”Ohjenuorana käytettiin saavutettavuusohjeistuksia.  

Käytettävyystestissä käytiin läpi kuvat kontrasti ja värisokeustyökalun kanssa

Vipu-palvelun käyttäjälähtöinen uudistus on tuottanut runsaasti positiivista palautetta loppukäyttäjiltä. Kehuja on saanut erityisesti palvelun helppokäyttöisyys ja intuitiivisuus. Nämä ovat asioita, joihin voi vaikuttaa loppukäyttäjän nostamisella keskiöön suunnittelussa!

Haluaisitko kuulla lisää palvelumuotoilupalveluistamme? Jätä tietosi ja otamme sinuun yhteyttä!

Yhteydenottolomake

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.