Solidabis

Hyvä käytettävyys korostuu etätyössä


Kuvituskuva: Henkilö tekemässä töitä kotitoimistolla

Moni meistä on tehnyt koronan ajan etätöitä. Poikkeukselliset ajat ja olosuhteet tuovat jo itsessään kuormitusta arkeen. Siksi olisi suotavaa, että etätyöntekijän käyttämät ohjelmistot ainakin olisivat helppoja ja tehokkaita käyttää. Työmatkoista säästetty aika ei saisi tuhlaantua vaikeakäyttöisten asiantuntijajärjestelmien kanssa tuskailuun. 

Etätyön haasteita ja etuja

Haasteita etätyöhön tuovat muun muassa huono työergonomia ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tai ainakin lähikontaktien puute. Huono ergonomia kuormittaa kehoa ja teknologiavälitteinen vuorovaikutus kuormittaa aivoja. Jos toimintatapojen tai asiantuntijajärjestelmän kanssa on ongelmia, ei voi vain sermin yli kysyä kollegalta neuvoa. 

Keskeytyksiä etätyössä voi olla joko enemmän tai vähemmän kuin työpaikalla olisi, riippuen esimerkiksi kotona samaan aikaan mellastavien lasten, lemmikkien tai puolisoitten määrästä. Jos keskeytyksiä tulee vähemmän, on mahdollisuus keskittyä töihin etänä paremmin. Joka tapauksessa kognitiivinen kuorma voi olla suurempi kuin toimistoympäristössä, koska kotona joutuu sinnittelemään työn ja työkalujen haasteiden kanssa yksin. Samaan aikaan tekemättömät kotityöt saattavat kummitella ympärillä ja vaatia huomiota.  Sen lisäksi poikkeusajan aiheuttamat huolet vievät nekin osan ajattelukapasiteetista.    

”Huono ergonomia kuormittaa kehoa ja teknologiavälitteinen vuorovaikutus kuormittaa aivoja.”

Etätyö edellyttää kykyä itseohjautuvuuteen, jotta saa päivän aikana tehdyksi sen mitä oli tarkoituskin. Itsensä johtamista on sekin, että muistaa ja malttaa pitää etätyöpäivän aikana myös palauttavia taukoja.

Hyvä käytettävyys lisää sekä työtehoa että työhyvinvointia 

Poikkeukselliset olosuhteet kuormittavat etätyöntekijää sen verran, että työssä käytettävät ohjelmistot eivät saisi kuormitusta osaltaan lisätä. Sen sijaan kuormitusta vähentäisivät ohjelmistot, joiden käytettävyys on hyvä. Eli niiden käytön oppii helposti, sen muistaa hyvin, ja käyttö on tehokasta ja miellyttävää. Siitä syntyy hyvä käyttökokemus.

Hyvä käytettävyys vähentää muistikuormaa ja virheiden mahdollisuutta. Se vähentää tukipalveluiden käyttöä ja ohjelmiston koulutustarvetta. Se vähentää ahdistusta ja harmaita hiuksia. Hyvä käytettävyys lisää työtehoa, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Kaikesta tästä hyötyy niin työnantaja kuin työntekijäkin.

”Hyvä käytettävyys parantaa myös työntekijän hyvinvointia”

Hyvä käytettävyys parantaa työntekijän hyvinvointia: kun ohjelmiston käyttö sujuu, siitä syntyy työntekijälle positiivisia fiiliksiä, kompetenssin tunnetta, uppoutumista työhön ja aikaansaamisen tunnetta. Nämä kaikki ovat myös hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Erityisesti näinä poikkeusaikoina tällaisia asioita kaivataan enemmän kuin koskaan.

Kolme vinkkiä parempaan käytettävyyteen etätöissä
  1. Jos hankit työpaikallenne ohjelmistoja, huolehdi että valintakriteereissä on myös käytettävyysnäkökulmia. Kysy ohjelmiston toimittajalta millaisia käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä he ovat käyttäneet. Mitä he tietävät ohjelmistonsa kohdekäyttäjistä ja näiden päätavoitteistaan. Mitä käytettävyysperiaatteita noudattaen heidän käyttöliittymänsä on suunniteltu. Jos toimittaja hämmentyy näiden kysymysten edessä, on todennäköistä, ettei käytettävyys ole ollut heidän prioriteettinsa. 

  2. Jos kehität ohjelmistoja, huolehdi että design- ja kehitystyö tehdään käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita noudattaen: suunnittelun alussa haastatellaan käyttäjiä, jotta ymmärretään, millaisen työn tueksi ohjelmistoa tarvitaan. Ja selvitetään millaisia tarpeita, tavoitteita, työprosesseja ja käyttökonteksteja työntekijöillä on. Tiedon perusteella tehdään käyttöliittymähahmotelmia, joita vielä käytettävyystestataan käyttäjien kanssa. Korjataan hahmotelmiin löydetyt parannustarpeet. Varmistetaan suunnittelijoitten ja toteuttajien saumaton yhteistyö siten, että helppokäyttöiseksi suunniteltu käyttöliittymä on sitä myös toteutuksen valmistuttua.

  3. Jos taas joudut itse käyttämään vaikeakäyttöisiä ohjelmistoja, älä ainakaan syytä itseäsi! Jos ohjelmisto on vaikea, niin ohjelmisto tyhmä ja sinä olet fiksu. Älä tyydy kohtaloosi. Nosta asia työpaikalla esille. Vaadi työpaikallenne sellaisia asiantuntijajärjestelmiä, jotka tukevat työtänne eivätkä jarruta sitä.  Järjestelmiä, jotka tukevat myös hyvinvointianne. Varsinkin näinä aikoina sille on tarvetta.

Kaipaako yrityksesi apua käytettävyyshankkeissa? Ole yhteydessä Solidabiksen Design-tiimin vetäjään Vexiin (veikko.savijoki@solidabis.com), niin katsotaan yhdessä juuri teille sopiva ratkaisu! Tutustu myös Design-palveluihimme

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

Kuva: Palvelumuotoilija Satu Kyröläinen

Kirjoittaja Satu Kyröläinen on Solidabiksen käyttökokemussuunnittelija, palvelumuotoilija ja epävirallinen työhyvinvointivastaava. UX-designista Sadulla on jo 20 vuoden kokemus.

Yhteydenottolomake

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.