Solidabis

Muotoilulla kasvua viivan alle. Osa 2: Neljä kasvun estettä


Kirjoitin viime syksynä siitä, kuinka muotoilua liiketoiminnassaan hyödyntävät yritykset ovat kilpailijoitaan kannattavampia. Tämä on todistettu usein eri tutkimuksin (kts. Muotoilulla kasvua viivan alle).

Erään tutkimuksen mukaan designia laajasti käyttävien pörssiyritysten arvo kasvoi 10 vuodessa 211% enemmän kuin muiden. Toinen selvitys kertoi, kuinka  samalla alalla kilpailevista yrityksistä ne, jotka kuuluivat asiakastyytyväisyysmittauksissa parhaaseen 5 prosenttiin ylsivät vertailuajankohtana yli kolme kertaa parempaan kokonaistuottoon kuin asiakastyytyväisyydeltään huonoin 5 %.

Nyt asiaan on saatu lisää vahvistusta. McKinsey julkaisi loppuvuodesta raportin laajasta tutkimuksesta, jonka tulokset todistavat, että tutkituista sadoista yrityksistä muotoilua parhaiten hyödyntävä neljännes kasvoi nopeammin ja saavutti paremman kokonaistuoton kuin muut (kts. The business value of design).

Parhaan neljänneksen liikevaihto kasvoi 5 vuodessa noin 60 prosenttia (keskimäärin 10% vuodessa) verrattuna muiden noin 30% kasvuun (3-6% vuodessa). Kokonaistuotossa parhaat ylsivät 5 vuodessa noin 150 prosenttiin (keskimäärin 21% vuodessa), kun muut pääsivät 75-100 prosentin lukemiin (12-16% vuodessa).

 

Lähde: www.mckinsey.com

Neljä estettä muotoilun hyödyntämisen tiellä

McKinseyn tutkimuksessa selvitettiin myös mitä asioita yritysten johtajat pitivät omissa firmoissaan suurimpina yksittäisinä puutteina, jotka estivät muotoilun hyödyntämisen ja kannattavuuden parantamisen sen avulla. Tutkijat tunnistivat vastauksista neljä teemaa. Näillä alueilla koettiin olevan ongelmia.

  1. Muotoilua ei johdeta systemaattisesti.
    Designin tekemistä tulisi ohjata ja mitata yhtä järjestelmällisesti kuin seurataan liikevaihdon kehitystä tai kuluja. Sen on oltava johdon agendalla, on luotava designstrategia ja mittarit onnistumiselle.
  2. Muotoilua ei tehdä monialaisella tiimillä, vaan omassa siilossaan.
    Designin tekemiseen tarvitaan ammattitaitoisia designereita – ja muita päteviä ihmisiä usealta eri alalta. Yrityksen kompetenssin kehityksestä on huolehdittava. Työtä ei pidä tehdä siiloissa, vaan hyvän muotoilun ja asiakaskokemuksen tulee olla yrityksessä kaikkien vastuulla.
  3. Käyttäjätutkimus ja designien testaaminen asiakkailla on satunnaista.
    Tuote- ja palvelukehityksessä on jatkuvasti kuunneltava loppukäyttäjiä, testattava tuotteita ja iteroitava. On yhdistettävä laadullista ja määrällistä tutkimusta ja seurattava teknologiaa, liiketoimintaympäristöä ja asiakkaita.
  4. Asiakaskokemusta ei ajatella kokonaisuutena.
    Lähtökohtana on oltava käyttäjä ja hänen saamansa palvelun synnyttämä asiakaskokemus. Palvelukokonaisuuden kokemus voi koostua fyysisestä ja digitaalisesta tuotteesta, henkilökohtaisesta palvelusta ja muiden yritysten tuotteista ja palveluista.

 

Lähde: www.mckinsey.com

https://www.mckinsey.com/business-functions/mckinsey-design/our-insights/the-business-value-of-design

Kirjoittaja: Simo Säde

Simolla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus käyttäjätutkimuksesta ja käyttäjäkokemuksen kehittämisestä osana monialaista muotoilutiimiä. Simo on taustaltaan teollinen muotoilija, jolla on Taiteen tohtorin tutkinto. Asiakasprojekteissa Simo on työskennellyt lukuisten yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Näitä ovat mm. KONE, Supercell, Fortum, Samsung, Rovio, Nokia, Microsoft, Rolls Royce Marine sekä Helsingin kaupunki, THL, Rajavartiolaitos, YLE, VRK ja Opetushallitus.

Yhteydenottolomake

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.