Kun suunnittelet uutta palvelua tai tuotetta, haluat arvioida mahdollisimman varhain sen potentiaalin. Voidaksesi testata kiinnostaako se asiakkaita, voit toteuttaa joko melko pitkälle viedyn koeversion tai nopeasti oleelliset piirteet ideasta esittävän proton. Kannattaisiko ennen Go/no go –päätöstä investoida mieluummin 100 000 vai 10 000 euroa?

Sataprosenttisen varmuuden asiakkaiden kiinnostuksesta voit saada vain toteuttamalla ja julkaisemalla uuden palvelun. Lähelle pääsee kuitenkin myös testaamalla prototyyppiä.

Jotta voit testata palveluideaa kunnolla etukäteen, voit aina tehdä melko pitkälti lopullista vastaavan version siitä. Testaamisen tulos ja asiakkaiden palaute on sitä luotettavampaa, mitä paremmin testattava prototyyppi vastaa aiottua lopputulosta. Palaute on myös sitä kattavampaa, mitä yksityiskohtaisemmin ja  laajemmin tarkasteltava malli kuvaa suunnittelun kohdetta

Mutta mitä on tarpeen testata alkuvaiheessa? Ratkaisevat, isot päätökset tehdään alussa. Mikä tämä on? Miksi se on olemassa? Mitä hyötyä tästä on ja kenelle? Kun tällaisia asioita ratkotaan, on liian aikaista keskittyä yksityiskohtiin.

Käyttäjäkeskeisen designin ja muiden nykyaikaisten palvelukehitysfilosofioiden perusajatus on nopea ja varhainen ideoiden visualisointi ja testaaminen asiakkailla ja muilla sidosryhmillä.

Alussa on arvokasta saada paitsi asiakkaiden palautetta ideastasi, myös heidän ajatuksiaan idean ympäriltä. Ajatuksia, joita ideaasi tutustuminen heissä herättää. Ne eivät välttämättä ole tulleet esiin normaalissa tiedonkeruussasi.

Osin toiminnallisen järjestelmän toteuttaminen vaatii helposti 10 kertaa enemmän työtä kuin kevyen, asiakkaan hyötyyn keskittyvän proton. Mutta ideaan kohdistuvan kiinnostuksen mittaamisessa se ei välttämättä tuo kymmentä prosenttia enempää lisää varmuutta.

Ostaisitko 10 % lisävarmuuden 900 % lisähinnalla? Tai, löytääksesi yhden toimivan idean, testaisitko samalla investoinnilla mieluummin yhden idean vai 10 ideaa?

Oleellista on fokus.

‘Smoke and mirrors’, kevyt visualisointi tai ketterä protoilu ei tarkoita realiteettien unohtamista. Se tarkoittaa huomion kohdentamista oleelliseen. Vaikka idean testaamisessa ei kirjoitettaisi riviäkään koodia, ei teknisiä reunaehtoja ja mahdollisuuksia unohdeta. Päinvastoin, parhaan mahdollisen konseptin luomisen edellytys on kehittäjien osallistuminen.

Uudet tuotteet, palvelut ja liikeideat vaativat yleensä myös toimintatapojen ja prosessien muokkaamista. Tässäkin kannattaa katsoa eteenpäin ja aloittaa prosessimuotoilu ketterällä liikkeellelähdöllä ja lisätä kierroksia kun kokonaisratkaisun suunta alkaa selvitä.

Jos asiakkaiden kiinnostus ideaa kohtaan selviää vasta markkinalle tulon jälkeen, panostus on todennäköisesti ollut monta kertaluokkaa isompi kuin investointi testaamiseen olisi ollut. Jos kiinnostus sitten osoittautuu matalaksi, iso panostus näkyy tuota pikaa isona menetyksenä.

Simo Säde, Johtava konsultti, palvelumuotoilu ja UX, Solidabis

Simolla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus käyttäjätutkimuksesta ja käyttäjäkokemuksen kehittämisestä osana monialaista muotoilutiimiä. Simo on taustaltaan teollinen muotoilija, jolla on Taiteen tohtorin tutkinto. Asiakasprojekteissa Simo on työskennellyt lukuisten yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Näitä ovat mm. KONE, Supercell, Fortum, Samsung, Rovio, Nokia, Microsoft, Rolls Royce Marine sekä Helsigin kaupunki, THL, Rajavartiolaitos, YLE, VRK ja Opetushallitus.

Tutustu prosessiautomaatio- ja palvelumuotoilutarjontaamme ja ota rohkeasti yhteyttä!

Yhteydenottolomake

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.