eKake on elinkeinokalatalouden keskusrekisteri, jonka avulla viranomaiset pitävät rekisteriä ja valvovat kaupalliseen kalastukseen liittyviä asioita. eKake-projekti on Maa- ja metsätalousministeriön, ELY-keskusten ja Ruokaviraston yhteishanke, jossa vanhasta Java-pohjaisesta Kake-sovelluksesta kehitetään vaiheittain nykyaikainen web-pohjainen palvelu.

Projektissa on mukana tekijöitä usealta eri toimittajalta. Solidabiksen palvelumuotoilijat ovat olleet mukana projektissa yli 4 vuotta vastuualueinaan käyttäjä- ja käytettävyystutkimukset, vaatimusten määrittely, konseptointi ja uuden käyttöliittymän suunnittelu.

Pala kerrallaan

Kaken tarjoama palvelukokonaisuus on suuri, joten uusimisprojektin kehityssykli on väistämättä pitkä. Uutta palvelua on kehitetty vaiheittain, jotta uusia osia on voitu lanseerata nopeammassa aikataulussa. Siirtymä on ollut perusteltua tehdä osissa, jotta käyttäjät ovat päässeet totuttelemaan uuden palvelun käyttöön pikkuhiljaa. Vanhasta järjestelmästä on sammutettu valot osio kerrallaan samalla kun uusia osia on otettu käyttöön.

Vaikka projektia tehdään vaiheittain, kartoitettiin aluksi kokonaisuus.

Käyttäjätutkimuksin selvitettiin millainen palvelun kokonaisrakenne vastaisi käyttäjien ajattelua. Lisäksi kerättiin tietoa kalastuksenvalvojien työtehtävistä ja heidän vuorovaikutuksestaan kalastajien kanssa. Tämä tieto visualisoitiin palvelupolkuna, joka teki työn kokonaiskuvan näkyväksi ja mahdollisti myös osaltaan parannustarpeiden tunnistamisen.

Kun oli parempi käsitys kokonaisuudesta, sen pystyi myös helpommin pilkkomaan osiin ja projektin vetäjien oli helpompi suunnitella missä järjestyksessä mitäkin osiota kannattaisi lähteä uudistamaan.

Iteratiivinen ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Aina uuden osion suunnittelua aloitettaessa keskustelevat Solidabiksen palvelumuotoilijat käyttäjien kanssa siitä, mitä työtehtäviä ja käyttäjätavoitteita kyseiseen osioon liittyy. Parhaimmillaan palvelumuotoilijat pääsevät tarkkailemaan käyttäjiä heidän esitellessään vanhan järjestelmän käyttöä, jolloin nähdään mitkä asiat toimivat hyvin, ja mitä tulisi parantaa.

Kerätyn tiedon pohjalta hahmotellaan ensimmäiset käyttöliittymähahmotelmat, joita iteroidaan yhdessä ja käytettävyystestataan käyttäjillä. Määrittelytyötä tehdään aina toteutuksen edellä. Kehittäjät kehittävät yhtä osiota ja palvelumuotoilijat määrittelevät seuraavaa.

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu on leimallista koko projektille. Kun käyttäjien kanssa keskustelemalla saadaan varhaisessa vaiheessa käsitys ongelmasta, jota ollaan ratkaisemassa osuvat ratkaisuvaihtoehdotkin todennäköisemmin maaliin.

Ja kun käyttöliittymähahmotelmia testataan siinä vaiheessa, kun ne ovat vasta kuvia, saadaan mahdolliset parannustarpeetkin nopeasti ja edullisesti korjattua suunnitelmiin. ”Muutokset ovat sitä kalliimpia, mitä myöhäisemmässä vaiheessa ne huomataan”, Solidabiksen palvelumuotoilija Satu Kyröläinen toteaa.

Suunnittelun pohjana käytettävyysperiaatteet

Käyttäjiltä kerätyn tiedon lisäksi suunnittelu perustuu tietenkin käytettävyysperiaatteisiin. Nämä periaatteet perustuvat pitkälti psykologiseen tietoon ihmisen toiminnasta – eli esim. siitä, miten ihminen näkee, lukee, muistaa, ajattelee, miten tarkkaavaisuus toimii ja mikä häntä motivoi. Vaikka teknologia kehittyy ja muuttuu, nämä ihmisen perustoiminnot eivät kovin nopeasti muutu. Niihin perustuvat käytettävyysperiaatteet ovat siksi olennaisia käyttöliittymän suunnittelussa.

Solidabiksen palvelumuotoilijat ovat luoneet työnsä tehostamiseksi myös tyylioppaan ja Sketch-piirrustustyökaluun kirjaston käyttöliittymäelementeistä. Nämä varmistavat, että lopputulos on mahdollisimman yhdenmukaista kautta linjan. Käyttöliittymien hahmottelu ja iterointi on kirjaston ja tyylioppaan ansiosta suhteellisen nopeaa.

Kehitys on tiimityötä

Suunnittelutyön pohjalta luodaan käyttöliittymäkuvaus, josta käy ilmi, miten käyttöliittymän tulisi käyttäytyä ja näyttäytyä lopullisessa toteutuksessa. Koodarit saavat keskittyä tekniseen toteutukseen, kun kaikki on mietitty valmiiksi.

Aina tulee kuitenkin eteen jotain, mikä huomataan vasta koodausvaiheessa, joten tässä kohtaa dialogin mahdollisuus suunnittelijan ja toteuttajan välillä on tärkeää. Ruokaviraston projektissa palvelumuotoilijat istuvat yhdessä devaajatiimin kanssa ja kehitystyössä voidaan hyödyntää jatkuvasti molempien ammattitaitoa. Solidabiksen palvelumuotoilija Antti Granqvist näkee järjestelyn hyödyt:

“Kehittäjistä huomaa, että he ovat tottuneet tekemään yhdessä meidän kanssamme ja ottamaan kantaa. Kun tekee tiimissä niin synergia paranee. Me määrittelijät ja UX-suunnittelijat osaamme ottaa huomioon käytettävän teknologian rajoitukset. Yhdessä tehdessä on oppinut mitä teknologioita käytetään ja millä tavalla. Kehitystiimi taas on oppinut meidän tyylimme määritellä; jos jotain on vaikka unohtunut tai määritelty eri lailla, nostavat kehittäjät sen esiin. Oppiminen toimii molempiin suuntiin ja mitä enemmän oppimista tapahtuu sitä parempaa jälkeä syntyy.”

Ruokaviraston projektipäällikkö Anu Hörkkö komppaa: ”Meillä on kasassa hyvä tiimi. Siitä on etua, että fyysisesti kaikki istuvat samassa tilassa, tuntevat toisensa ja keskustelevat. Saavutetaan synergiaa ja kyseessä on oikeasti tiimityöskentely.”

”Kun on jatkuvasti tekemisessä devauksen kanssa on itsessäkin herännyt sisäinen devaaja. Palvelumuotoilijana katsoo ensisijaisesti mitä tapahtuu suurimmassa osassa tapauksista. Sisäinen devaaja taas tässä tilanteessa kysyy, että mitäs poikkeustilanteessa. Sen kysymyksen devaaja kysyisi kuitenkin”, naurahtaa Solidabiksen palvelumuotoilija Satu Kyröläinen.

Jatkuvuutta ja luottamusta

Ruokaviraston projektipäällikkö on tyytyväinen Solidabikseen kumppanina:

“Voin luottaa siihen, että työn jälki on tasaisen laadukasta. Se, miten eri vaiheet etenevät määrittelystä toteutukseen ja testaukseen, on jatkuvasti hyvin hanskassa.  Solidabiksen palvelumuotoilijat ovat myös pysyneet projektin parissa ja tekijän vaihtaminenkin hoidettiin niin, että se ei aiheuttanut projektille haittaa. Voi siis sanoa, että olen ollut hyvin tyytyväinen.”

Pitkäkestoisessa projektissa projektitiimin hyvä yhteistyö ja yhteishenki korostuvat. Paras lopputulos syntyy, kun koko tiimiä motivoi sama tavoite kuten eKakessa: helppokäyttöinen ja hyvin toteutettu järjestelmä, joka helpottaa käyttäjiensä työntekoa.

Lue lisää palvelumuotoilu-palveluistamme!

Ota yhteyttä: leena.ketonen(at)solidabis.com

Projektissa käytetyt tekniikat:

  • Kontekstuaaliset käyttäjähaastattelut käyttäjätarpeiden ja työnkulkujen selvittämiseksi
  • Säännölliset käytettävyystestit käyttöliittymäsuunnittelun osana
  • Tehtävien kokonaiskuvauksia palvelupolkuna
  • Käyttöliittymän rakenteen suunnittelun tueksi tehty card sorting -tutkimus, jolla selvitettiin käyttäjien ajattelua ja odotuksia vastaava sivurakenne.
  • Suunnitellun sivurakenteen validoimiseksi tehty puutesti-tutkimus, jolla varmistettiin, että suunnitellusta rakenteesta asiat myös löytyvät sieltä, mistä käyttäjät odottavat
  • Käyttäjäkysely mobiilikäyttötarpeista
  • Loppukäyttäjien haastattelut sähköisen asioinnin käyttäjätarpeitten selvittämiseksi
  • Design sprint sähköisen asioinnin suunnittelun käynnistämiseksi. Osana design sprinttiä myös käytettävyystestit

Yhteydenottolomake

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.